viritysasetteluihin

Viritysasetteluihin viittaa erilaiset konfiguraatiot, joissa viritys tai kalibrointi on asetettu tietyn käyttötarkoituksen mukaan. Käyttökohteita ovat musiikki, elektroniikka, signaalinkäsittely sekä mekaaniset järjestelmät kuten moottorit. Termi kattaa sekä äänen korkeuksien säätöön liittyvät ratkaisut että taajuuksien, ajoituksen ja muun toiminnan optimoimisen.

Musiikissa viritys tarkoittaa sävelkorkeuksien säätöä, ja viritysasettelut käsittävät standardipisteet sekä soittajien yhteensovittamisen. Yleiseksi standardiksi muodostunut A4 440 Hz, mutta on myös erilaisia temperamentoja kuten tasa-äänitteinen temperamentti tai just-intonation. Virityastyökäytännöt voivat sisältää sähköisten viritysvälineiden käyttöä, kuten tuner-laitteita, sekä instrumenttikohtaista säätöä, jossa soittimet soivat yhteisellä vireellä tai tietyn sävelasteikon mukaan.

Elektroniikassa ja signaalinkäsittelyssä viritysasetteluja ovat oscillatorien ja taajuusviitteiden kalibrointi sekä ohjelmallinen säätö, jolla saavutetaan haluttu taajuusvastine tai syntetisoitu signaali. Säätöjä tehdään sekä mekaanisin säädettävien komponenttien (trimmerit, potentiometrit) että digitaalisen ohjauksen kautta.

Moottori- ja ajoneuvotekniikassa viritys liittyy moottorin suorituskyvyn muokkaukseen, esimerkiksi ECU:n karttojen, sytytysajon, polttoaineen virran ja mahdollisesti turbon asetusten viritykseen. Tällaiset viritykset voivat parantaa tehoa tai vastata erityistarpeisiin, mutta niihin liittyy myös riskejä polttoaineenkulutukseen, päästöihin ja luotettavuuteen sekä säädösten noudattamiseen.

Prosessi perustuu usein referenssiin, mittauksiin ja testeihin, ja tavoitteena on toistettavuus sekä sovellettujen standardien mukaisuus.