polttoaineenkulutukseen

Polttoaineenkulutus on mittari, jolla kuvataan ajoneuvon tarvetta polttoaineelle suorittaessaan matkan. Yleisimmin kulutus ilmoitetaan litroina per 100 kilometriä (l/100 km). Vaihtoehtoisesti voidaan esittää kulutus siten, että se kuvaa kuinka monta kilometriä ajoneuvo jaksaa kulkea yhdellä litralta polttoainetta (km/L). Sähkö- ja hybridiajoneuvoissa kulutus ilmoitetaan usein energiamääränä per 100 kilometriä (kWh/100 km).

Mittaukset perustuvat standardoituun testaukseen. Euroopassa nykyisin käytetään WLTP-testiä, joka korvasi vanhemman NEDC-menettelyn. Yhdysvalloissa arvot annetaan EPA-standardein. Todellinen kulutus on kuitenkin usein erilainen riippuen ajotavasta, lämpötilasta, kuormasta ja maaston kaltevuudesta.

Tekijät, jotka vaikuttavat kulutukseen, ovat muun muassa moottorin ja voimansiirron tehokkuus, ajoneuvon massa, ilmanvastus ja vierintävastus, renkaiden tyyppi sekä ilmanpaine, sekä lisävarusteet kuten ilmastointi. Myös ajotapa vaikuttaa suuresti: kiihdytys-, nopeus- ja reittivalinnat sekä reitin topografia. Ulkoiset tekijät, kuten lämpötila ja matkustajien määrä, voivat muuttaa kulutusta merkittävästi.

Käyttö ja politiikka: kuluttajat vertaavat arvoja ostopäätöksissä, ja kulutuksen näkökulma vaikuttaa myös veroihin ja päästöluokituksiin. Tehokkaammat teknologiat, kuten pienemmät moottorit, start–stop-järjestelmät, hybridit ja sähköinen notaati, kevyemmät materiaalit sekä parempi aerodynamiikka, pyrkivät pienentämään kulutusta. Eco-driving ja säännöllinen ylläpito voivat lisäksi pienentää todellista kulutusta.

Esimerkki laskusta: kulutus (l/100 km) saadaan kertomalla käytetty polttoaine (l) ja 100 kilometrin osuus. Päästöjen ja kustannusten hallinnassa polttoaineenkulutuksen pienentäminen on keskeinen tekijä.