viljelykierrota

Viljelykierrota (crop rotation) on maataloudessa käytettävä järjestelmä, jossa samaa peltoa viljellään eri kasvilajeilla peräkkäin suunnitelmallisesti useamman kauden ajan. Eri kasvilajit hyödyntävät maaperän ravinteita eri tavoin ja ne voivat katkaista taudin sekä rikkakasvien kiertokulkuja, mikä auttaa ylläpitämään pellon tuotokseen soveltuvaa tasapainoa.

Historiallisesti viljelykierto on ollut keskeinen osa eurooppalaista maataloutta, ja sitä on käytetty sekä perinteisessä että modernissa viljelyssä. Suunnitelmallisessa kiertossa vuorotteluun sisältyy usein viljakasvi, palkokasvi, juures tai nurmi sekä mahdollisesti peitekasvi tai viljelykiertoon kuuluva lepoaika.

Hyödyt kattavat maaperän rakennteen ja ravinteiden saatavuuden parantamisen, ongelmien kiertokulun katkaisemisen ja rikkakasvien, taudin sekä tuholaisten esiintymisen vähentämisen. Kierron avulla voidaan myös pienentää lannoitteiden ja torjunta-aineiden tarvetta sekä lisätä biodiversejä elinympäristöjä pellolla. Samalla suunnittelu ja seuranta parantavat viljelykasvien valintojen sopeutumista ilmastoon ja markkinavaatimuksiin.

Yleisimmät kiertomallit ovat kaksivuoroinen, kolmi- ja nelivuoroinen kierto, joissa viljelylistassa voivat olla viljakasvi, palkokasvi, juures sekä peite- tai nurmikasvi. Toteutuksessa huomioidaan paikallinen ilmasto, pellonnuolinta, taloudelliset tekijät sekä kone- ja työvoimatarpeet. Viljelykierto on keskeinen osa kestävää maataloutta ja luomutuotantoa.