viininvalmistus

Viininvalmistus on prosessi, jossa rypäleistä valmistetaan alkoholipitoinen juoma. Viinit syntyvät pääosin rypäleiden sokerien muuttumisesta etanoliksi hiivojen käydessä. Prosessi jakautuu useisiin vaiheisiin: korjuu, murskaus ja puristus, käyminen, kypsyminen sekä lopullinen pullotus ja varastointi. Eri viinityypit – valkoviini, punaviini ja rosee – käyttävät erilaisia kuoren kontaktin ja käymisajan käytäntöjä.

Korjuu tapahtuu, kun rypäleet ovat kypsiä. Murskauksen ja puristuksen jälkeen mehu siirretään käymisastioihin. Valkoviineissä mehusta usein poistetaan kuoret, mikä rajoittaa värin ja tanniinien siirtymistä viiniin. Punaviineissä mehu pidetään kuorien kanssa, jolloin väri ja tanninit uuttuvat. Rosee-viinissä kuoren kontaktia on vain lyhyesti.

Käyminen muuttaa mehusta alkoholia hiivojen toiminnan tuloksena. Joissain tapauksissa seuraa malolaktinen käyminen, joka pehmentää hapokkuutta. Kypsyminen voi tapahtua teräksessä, tammitynnyreissä tai niiden yhdistelmässä. Kesto ja ympäristö vaikuttavat makuun, tuoksuun ja rakenteeseen. Viini voi olla suodatettu ja kirkastettu tai jäädä hieman sameaksi valmistusmenetelmien mukaan.

Lopullinen pullotus ja varastointi siirtävät valmiin viinin kaupalliseen jakeluun tai säilytykseen. Laatu riippuu rypälelajikkeesta, kasvukaudesta, hallitusta käymisestä ja kypsytysmenetelmistä. Viininvalmistus yhdistää sekä tieteelliset että taiteelliset tekijät, ja tulos vaihtelee alueittain ja tuotemerkittäin.