vihkimyksen

Vihkimyksen käsite viittaa kristillisessä kirkossa tapahtuvaan rituaaliin, jolla henkilö asetetaan virkaan ja annetaan valta toimia jumalanpalveluksessa sekä sakramenttien jakamisessa. Se on sekä teologinen että liturginen toimi, jossa yhdistyvät yhteyden liittäminen seurakuntaan ja henkilön vastuuseen asettaminen.

Eri kirkkokunnat toteuttavat vihkimyksen hieman eri tavoin. Suomessa sitä suorittavat yleisimmin Evankelisluterilainen kirkko ja Ortodoksinen kirkko. Lutherilaisessa perinteessä vihkimys toimitetaan yleensä piispan toimesta, ja siihen liittyy kelpoisuuden osoittaminen sekä kättenpäällepaneminen ja rukous. Katolisessa ja ortodoksisessa perinteessä vihkiminen on sakramentti, jota toimitetaan piispan johdolla ja jonka kautta diakoni, pappi tai piispa saa vastaanottaa tai käyttää toimitusvaltaa. Eri traditioissa vihkimyksen muodot ja vaatimukset voivat vaihdella kirkollisen lain ja perinteen mukaan.

Termillä on myös laajempia käyttötapoja: sitä voidaan käyttää kirkon tilojen, kuten kirkon rakennuksen, vihkimisestä (dedication) riippumatta siitä, onko kyse viran saamisen sertifikaatiosta vai tilan pyhittämisestä. Tällöin merkitys muistuttaa pyhittämistä enemmän kuin viran myöntämistä.

Vihkimyksen tarkoituksena on antaa yksilölle valtuudet ja vastuu johtaa yhteisön jumalanpalvelusta, opettaa uskontoa ja jakaa sakramentteja sekä vahvistaa seurakunnan apostolista perinnettä.