verkostoorganisaatiot
Verkosto-organisaatiot ovat organisaatiorakenteita, joissa toimeenpanon ja toiminnan koordinaatio perustuu useiden itsenäisten toimijoiden väliseen verkostoitumiseen sen sijaan, että valta ja päätöksenteko keskitetään yhteen perinteiseen organisaatioon. Tällaiset verkostot muodostuvat usein kumppaneista, sidosryhmistä ja alihankkijoista, jotka jakavat resursseja, tietoa ja riskejä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toimintojen modularisoituminen ja itsenäisten yksiköiden autonomia ovat tyypillisiä piirteitä; koordinaatio tapahtuu sekä muodollisten sopimusten kautta että luottamukseen sekä sosiaalisiin rakenteisiin perustuvan yhteistyön avulla.
Verkosto-organisaatioiden rakenne on usein löyhä tai koordinoiva solmu, jossa yksiköt ovat itsenäisiä ja valta sekä vastuut
Edut ovat joustavuus, nopea innovaatiokyky ja resurssien parempi yhteiskäyttö sekä mahdollisuus yhdistää erikoistumista ja hajautettua osaamista.
Sovellusalueet ilmenevät innovaatioketjuissa ja toimialaverkostoissa yritysmaailmassa, julkisten palvelujen monitoimijaverkostoissa sekä tutkimus- ja kehityshankkeissa, joissa useat toimijat