verkkolaskujen

Verkkolaskujen käsite viittaa laskujen sähköiseen vaihtoon, jossa laskut lähetetään ja vastaanotetaan elektronisesti laskutiedon muodossa. Suomessa verkkolaskuja hyödynnetään sekä yritysten välillä (B2B) että julkisen sektorin kanssa (G2G/G2B), ja ne kulkevat yleisesti valtakunnallisen Verkkolasku-verkoston kautta, joka yhdistää toimittajien laskutusjärjestelmät vastaanottajien kirjanpitojärjestelmiin. Verkkolaskut tallentuvat ja siirtyvät automaattisesti, jolloin ne voidaan lukea, käsitellä ja tilittää ohjelmallisesti.

Tyypillisesti lasku koostuu rakenteisista tiedoista, kuten laskunumerosta, päivämäärästä, toimittajasta, vastaanottajasta sekä summasta ja eräpäivästä. Finvoice on Suomessa yleisesti käytetty XML-pohjainen laskumuoto, jota monet palveluntarjoajat tukevat. Lisäksi järjestelmät voivat välittää laskuja myös muissa formaateissa tai kansainvälisissä verkkolaskureiteissä.

Verkkolaskujen käyttöönotto edellyttää yleensä yhteensopivaa laskutusohjelmistoa tai palveluntarjoajaa sekä vastaanottajan määrittelemien vastaanottotietojen konfigurointia. Hyötyinä pidetään prosessien automatisointia, nopeampaa laskujen kiertoa ja parantunutta virheiden vähenemistä sekä parempaa kirjanpidon kohdistamista. Haasteisiin lukeutuvat alkuinvestointi, formaattien yhteensopivuus sekä tietoturva- ja säilytysvaatimukset. Usein valtion ja EU-tason säädökset ohjaavat verkkolaskujen käyttöönottoa julkisissa hankinnoissa ja julkisen sektorin ostolaskuissa.