verenpunasolujen

Verenpunasolut (punasolut, erytrosyytit) ovat veren tärkeimmät hapen kuljettajat. Niiden tehtävänä on siirtää happea keuhkoista kudoksiin sekä poistaa hiilidioksidia kudoksista keuhkoihin. Punasolut muodostavat veren punaisen värin ja korostuvat verikokeissa punasolujen lukumäärän mukaan.

Rakenne ja ominaisuudet: Punasolut ovat noin 6–8 mikrometrin levyisiä, bikonkaavimuotoisia soluja. Useimmilla nisäkkäillä ne ovat tumattomia ja sisältävät runsaasti hemoglobiinia, proteiinia joka sitoo hapen ja hiilidioksidin. Hemoglobiini koostuu neljästä subyksiköstä ja heme-ryhmistä, joissa raudan ionit sitovat happea. Yhteen punasoluun mahtuu satoja miljoonia hemoglobiini-molekyylejä, mikä mahdollistaa tehokkaan kaasujen siirron.

Tuotanto, kierto ja elinikä: Punasolujen tuotanto, erytropoieesi, tapahtuu luuytimessä. Säätelevänä tekijänä toimii erytropoietiini (EPO), jonka munuaiset erittävät pääasiassa. Riittävä raudan, B12-vitamiinin ja foolihapon saanti sekä muut kasvutekijät ovat välttämättömiä. Elinkaika on noin 120 päivää, minkä jälkeen punasolut poistuvat pernaan ja maksaan ja niiden komponentteja kierrätetään.

Toiminta ja kliininen merkitys: Verenpunasolut mahdollistavat hapen kuljettamisen kudoksiin sekä hiilidioksidin poistamisen keuhkoihin. Poikkeavuudet voivat ilmetä anemiana (punasolujen määrän väheneminen) tai polysytemiana (punasolujen määrän liiallinen lisääntyminen). Verenkuvissa seurataan punasolujen määrää, hematokriittia ja hemoglobiinin tasoa.