vektoriperusteinen

Vektoriperusteinen tarkoittaa perusajatukseltaan sellaista, että jokin malli, menetelmä tai järjestelmä rakentuu tai toimii vektoreiden esityksen pohjalta. Vektori on matemaattinen olio, jolla on suuruus ja suunta, ja vektoriperusteiset lähestymistavat pyrkivät tallentamaan tiedon monidimensioisina koordinaattivektoreina. Keskeisiä ideoita ovat vektoreiden välisten operaatioiden hyödyntäminen, kuten lineaarinen yhdistäminen, pistetulo sekä normit ja etäisyydet. Tällaiset esitykset mahdollistavat suhteiden ja rakenteiden säilyttämisen samalla kun datan laskennallinen monimutkaisuus pienenee.

Vektoriperusteisia malleja sovelletaan monilla aloilla. Luonnollisen kielen käsittelyssä käytetään sanojen ja lauseiden vektoriedustuksia (embeddings), mikä mahdollistaa käsite- ja semanttisten suhteiden mittaamisen. Tietohaku- ja suositusjärjestelmissä käyttäjät ja tuotteet kuvataan vektoreina, joiden etäisyydet tai kulmat kuvaavat samankaltaisuutta. Kuvantunnistuksessa kuvat esitetään ominaisuusvektoreina, ja tilastollisessa analyysissä hyödynnetään monimuuttujia tiloissa sekä ulottuvuudenleikkauksia kuten PCA, t-SNE ja UMAP.

Vektoriperusteisen lähestymistavan etuja ovat skaalautuvuus ja kyky säilyttää monimutkaisia suhteita pienemmässä tilassa sekä yhteensopivuus useiden koneoppimismallien kanssa. Rajoitteita ovat tulkittavuuden heikkeneminen, korkea ulottuvuus ja riippuvuus siitä, miten vektorit on laadittu; huonosti koulutetut tai epäedustavat vektorit voivat heikentää suorituskykyä.

Termi heijastelee laajaa käyttöä matematiikassa ja tietojenkäsittelytieteissä, jossa tieto esitetään vektoreina ja jossa etäisyydet sekä kulmat toimivat keskeisinä mittareina.