vektoriperusteiset

Vektoriperusteiset kuvaavat järjestelmiä, menetelmiä tai esityksiä, joissa tieto ja laskenta rakentuvat vektoreina. Vektori on matemaattinen olio, jolla on suuruus ja suunta, ja vektoriperusteinen lähestymistapa hyödyntää näitä ominaisuuksia mallien ja analyysin pohjana. Eri aloilla termiä käytetään eri tavoin, mutta keskeinen idea on sama: tieto esitetään vektoreina, joiden ominaisuuksia voidaan käsitellä lineaarisesti ja joita voidaan yhdistellä sekä etäisyyksiä että koordinaattimuunnoksia varten.

Käyttökohteita ovat muun muassa geoinformatiikka (GIS), jossa karttatiedot tallennetaan vektorimuodossa pistein, viivoin ja monikulmioin; koneoppiminen, jossa kohteet kuten sanat tai kuvat kuvataan numeerisina vektoreina sanavektoreina tai muina upotuksina; sekä tietojenkäsittely ja grafiikka, joissa geometriset tai tilastolliset piirteet työpöydällä käsitellään vektoriulottuvuuksina. Vektoriperusteiset edustukset mahdollistavat tarkat mittaukset, joustavan muokkauksen ja tehokkaan laskennan.

Ero rasteriperusteisiin esityksiin nähden on usein luonteva: vektorit kuvaavat geometriaa ja ominaisuuksia pienemmällä tiedon määrällä, kun taas rasteri tallentaa informaation ruutukohtaisesti. Valinta riippuu sovelluksesta: geometriaa ja topologiaa korostavat tehtävät sekä skaalautuvuus suosivat vektoreita, kun taas suuria kuvadata- tai rasterivakioita hyödyntävät sovellukset voivat nojautua rasterisointeihin.