varmistusprosessiin

Varmistusprosessi, tai varmistusprosessiin viittaava termi, kuvaa joukkoa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että tuote, järjestelmä, prosessi tai palvelu täyttää sille asetetut vaatimukset ja standardit. Varmistusprosessiin liittyy todentaminen ja todisteiden kerääminen siitä, että suunnittelu ja toteutus vastaa määriteltyjä kriteerejä. Suomen kielessä varmistusprosessiin voi viitata myös muodostuvaan toimintaan, jossa organisaatio siirtyy varsinaiseen varmistusvaiheeseen kehitettäessä tuotetta tai palvelua.

Varmistusprosessi eroaa validoinnista siinä, että varmistus keskittyy siihen, onko rakennettu tuote oikea tapa toteuttaa vaatimuksia, kun taas validointi tarkastelee, täyttääkö lopullinen tuote tai järjestelmä käyttäjän todelliset tarpeet. Molemmat ovat yleisiä laadunvarmistuksen piireissä ja ne tapahtuvat usein samanaikaisesti projektinhallinnan sekä laadunvarmistuksen sisällä.

Tyypilliset vaiheet ovat suunnittelu- ja vaatimusten tarkastukset, suunnittelun ja toteutuksen varmentaminen erillisillä todisteilla sekä testauksella ja validoimisella. Keskeisiä keinoja ovat tarkastukset, auditoinnit, testaus (yksikkö-, integraatio-, järjestelmä- ja hyväksymistestit), simulointi sekä dokumentaation jäljitettävyys. Tulokset tallennetaan verifikaatio- tai testiraportteihin, ja epäonnistumiset sekä poikkeamat käsitellään korjaavilla toimenpiteillä.

Roolit voivat sisältää laadunvarmistuksen, projektipäällikön, varmistusinsinöörin sekä testaavien tiimien jäsenet. Varmistusprosessin ohjaus perustuu usein standardeihin kuten ISO 9001, ISO/IEC 12207, IEEE 1012 tai alakohtaisiin turvallisuus- ja ohjelmistokehityksen standardeihin. Hyödyt ovat parempi laatutaso, riskien vähentyminen ja läpinäkyvyys, mutta prosessi voi olla aikaa vievä ja kustannuksiltaan vaativa, jos vaatimukset ja todisteet on hankittu huolellisesti ja jäljitettävästi.