vanhankielisiin

Vanhankielisiin on suomen kielen adjektiivin vanhankielinen illatiivimuoto, jota käytetään kuvaamaan asioita, jotka liittyvät vanhoihin tai historiallisesti vanhoihin kieliin. Sitä käytetään, kun viitataan useisiin kieliin, joiden katsotaan olevan vanhoja tai rekonstruktoituja, sekä siihen, miten niihin liittyviä tekstejä, sanoja tai rakenteita tutkitaan.

Käytännössä vanhankielisiin viittaaminen tapahtuu usein philo­logian, historiallis-­lingvistiikan ja kieliperinteen tutkimuksen yhteyksissä. Esimerkiksi lauseessa vanhankielisiin kieliin liittyvät lähteet viittaavat lähteisiin, jotka käsittelevät kieliä ennen nykyistä vaihettaan, kuten toisen kielen kehitysvaiheita tai rekonstruktioita. Adjektiivin taivutusmuotoa käytetään yhdessä illatiivin kaltaisten kielten kanssa, kuten vanhankielisiin kieliin, jolloin tarkoitetaan suunnittelua tai suuntaa kohti näitä kieliä.

Vanhankielisiin liittyy usein kontekstuaalinen ajatus siitä, että tutkimus kohdistuu historiallisesti merkittäviin tai dokumentoiduihin kieliin, joiden ominaisuuksia vertaillaan nykyisiin kieliin tai joiden tutkimusta ohjaa historiallinen lähestymistapa. Se ei ole itsessään kielikunta tai kieliryhmä, vaan kuvaileva termi, joka syntaktisesti ilmaisee “kohti vanhempia kieliä”.

Näin ollen vanhankielisiin on termi, jota käytetään kuvaamaan tutkimuksen suunnittelua tai viitteitä vanhoihin kieliin liittyviin ilmiöihin. Lisätietoja löytyy historiallisesta linguistiikasta, philologian ja kielenmuutosten tutkimuksesta.