vammaisuuksiin

Vammaisuuksiin on suomenkielinen termi, jota käytetään kuvaamaan vammaisuuksiin liittyviä asioita, kuten oikeuksia, palveluita, politiikkaa ja käytäntöjä, jotka koskevat henkilöitä, joilla on vammaisuus. Vammaisuus voi olla fyysinen, sensorinen, kognitiivinen tai mielenterveyteen liittyvä. Suomessa vammaisuuteen tähtäävä keskustelu korostaa osallistumista, esteettömyyttä ja itsemääräaikaa sekä sitä, että yhteiskunta vastaa rakenteellisista esteistä.

Vammaisuuksiin liittyvää ajattelua on tarkasteltu sekä lääketieteellisen että sosiaalisen mallin näkökulmista. Lääketieteellinen malli korostaa yksilön vamman hoitoa ja hoitotarvetta, kun taas sosiaalinen malli painottaa ympäristön mukauttamista sekä asenteiden ja palvelujen kehittämistä siten, että vammaiset voivat osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan. Nykyinen lähestymistapa Suomessa yhdistää nämä näkökulmat siten, että huomioidaan sekä yksilön terveydentila että yhteiskunnan rakenteelliset esteet.

Suomen lainsäädäntö ja politiikka antavat vammaisuuksiin liittyville kysymyksille tukea ja suojan. Tasa-arvoon ja ei-tasa-arvoon liittyvät oikeudet sekä erityistarpeiden palvelut ohjaavat käytäntöjä muun muassa koulutuksessa, työelämässä, asumisessa ja terveydenhuollossa. Kansainvälisesti Suomi on sitoutunut YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimukseen, mikä ohjaa saavutettavuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta.

Vammaisuuksiin liittyvä keskustelu korostaa ihmisarvoa ja kunnioittavaa kieltä sekä yksilön oikeutta vaikuttaa omaan elämäänsä. Koulutus, työyhteiskunta ja julkinen sektori sekä järjestöt muodostavat yhdessä esteettömän ja osallistuvan yhteiskunnan rakentamisen.