valtuudella
Valtuudella on suomen kielessä adessiivimuoto, jolla tarkoitetaan toimintaa toisen henkilön valtuuttamana tai hänen antamallaan mandaatilla. Käytännössä valtuus antaa valtuutetulle oikeuden ja velvollisuuden edustaa valtuuttajaa tietyissä asioissa. Valtuutettu voi olla yksityishenkilö tai organisaatio, ja valtuuttaja on henkilönä tai yhteisönä se, joka antaa valtuuden. Valtakirja tai valtuutusasiakirja (valtakirja) on tavallinen todentamiskeino, mutta valtuutus voi olla myös suullinen, riippuen tilanteesta.
Etymologia ja käyttötilanteet. Valtuus tai valtuutus juontaa juurensa verbista valtuuttaa, joka tarkoittaa valtuuden antamista tai valtuuttamista.
Sääntely ja laajuus. Suomessa valtuutus voi olla yleinen (laaja, useisiin asioihin ulottuva) tai erityinen (rajattu tiettyyn
Käytännön merkitys. Valtuutusta käytetään arkisissa ja liike-elämän tilanteissa, kuten sopimusten allekirjoittamiseen, pankkitoimien suorittamiseen tai asioiden hoitamiseen
Lisätiedot. Vertailukohtia ovat valtuutus, valtakirja ja edustus; valtuutus ja valtakirja viittaavat käytännössä siihen, miten valtuus dokumentoidaan