valtaosuutta

Valtaosuus (valtaosuutta) tarkoittaa omistus- tai äänivaltaosuutta, joka antaa määräävän vaikutusvallan yrityksen hallinnossa. Suomessa ja yleisesti termi viittaa kontrolliin, jolla voidaan ohjata tai määrätä yrityksen strategiset päätökset, kuten hallituksen kokoonpano ja merkittävät toimielinpäätökset. Yleisin viitearvo kontrollille on yli 50 prosentin äänimäärä, mutta valtaosuutta voidaan pitää myös silloin, kun käytettävissä on muut vaikutusvallan kanavat, joiden avulla hallinta käytännössä pysyy omistajalla.

Valtaosuutena voidaan nähdä sekä suora enemmistöosuus että de facto -kontrolli. Suora enemmistö saavutetaan omistamalla suurin osa äänivallasta tai siten, että omistaja voi käytännössä nimittää suurimman osan hallituksen jäsenistä. De facto -kontrolli taas voi syntyä, jos omistaja tai omistajaryhmä pystyy vaikuttamaan päätöksiin merkittävillä oikeuksilla, sopimuksilla tai järjestelyillä, vaikka äänimäärä ei ylittäisikään 50 prosenttia.

Valtaosan hankkiminen tapahtuu yleensä osakkeiden ostolla, mutta siihen voidaan liittyä myös äänivaltaisia oikeuksia sisältävien osakkeiden luokkien erikoisjärjestelyt, osakesopimukset sekä mahdolliset optiot tai laina- sekä velkamuotoiset instrumentit, jotka voidaan muuntaa osakeomistukseksi. On huomioitava, että valtaomistukseen liittyy vastuuta ja mahdollisia velvollisuuksia, kuten suhde- ja minority-protections-lainsäädäntö sekä mahdolliset fiduciary-velvoitteet, erityisesti jos hallitaan suurta määrää äänistä.

Sääntely- ja markkinaympäristössä valtaosuutta säätelee osakeyhtiölainsäädäntö sekä kilpailuoikeus, tiedonantovelvollisuudet ja mahdolliset lukitus- tai suojalausekkeet. EU:n ja kansallisen lainsäädännön tavoitteena on turvata tasapuolinen kohtelu pienemmille osakkeenomistajille sekä estää rajoitettua kilpailua tai hallinnollisia väärinkäytöksiä liittyen suurten omistusten muodostumiseen.