valituskeinojen

Valituskeinojen käsite kuvaa niitä oikeudellisia keinoja, joiden avulla yksilö tai yritys voi hakea muutosta julkisen hallinnon päätöksiin tai toimiin. Näiden keinojen tarkoituksena on varmistaa oikeudenmukaisuus, lainmukaisuus ja oikeusturva sekä mahdollistaa päätösten tarkistaminen.

Oikaisuvaatimus on ensimmäinen mahdollinen valituskeino siinä tapauksessa, että päätöksen antaneelle viranomaiselle voidaan esittää korjausvaatimus sekä virheellisen lain tulkinnan että epäasiallisesti toimimisen vuoksi. Oikaisuvaatimus käsitellään yleensä viranomaisen omassa päätöksentekoelimessä, ja vastauksen jälkeen voidaan harkita jatkotoimia. Aikataulut määräytyvät asianomaisen lain mukaan ja ne ovat yleensä lyhyitä.

Hallintovalitus on yleisin valituskeino hallinnon päätöksiin, ja sen voi tehdä hallinto-oikeudelle. Hallintovalitus on tyypillisesti tehtävä tietyn ajan kuluessa päätöksen tiedoksiannosta, ja sen seurauksena tehdään uusi ratkaisu hallinto-oikeudessa. Hallintovalitus voi liittyä esimerkiksi sosiaaliturvaan, verotukseen, kaavoitukseen tai viranomaisten päätöksentekoprosesseihin.

Valituslupa ja korkeampi oikeusaste koskevat valitusten etenemistä korkeimpiin oikeusasteisiin. Useimmissa tapauksissa valitus hallinto-oikeuden päätöksestä vaatii valitusluvan (valituslupa) Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka tutkii oikeudellisia kysymyksiä. Ilmaistu valituslupa myönnetään perustein, kuten oikeudellisen kysymyksen merkityksellisyydestä tai lain tulkinnan merkittävyydestä.

Muita valituskeinoja voivat olla viranomaisten virheistä johtuvien käytäntöjen tarkastelu sekä oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeuskanslerin (ombudsmanin) käsittelyt, jos epäillään lainvastaista toimintaa tai perusoikeuksien loukkauksia. Nämä keinot tarjoavat oikeudellista valvontaa julkisen vallan toimille.