valguskoormust

Valguskoormust tarkoitetaan sivuttaista kuormitusta nivelalueella, jossa distaalinen (alhaisempi) osa liikkuu kohti kehon ulkopuolta tai medialla olevan linjan ulkopuolista suuntaa. Termiä käytetään sekä biomekaniikassa että kliinisessä kontekstissa liittyen polven, nilkan tai lonkan kuormitukseen liikkeessä. Se voi esiintyä staattisina asentoina tai dynaamisina liikkeinä, kuten juoksussa, hypyissä tai käännöksissä. Dynaaminen valgus on erityisen tärkeä huomio urheilussa, kun jalat voivat kaatua sisäänpäin ja aiheuttaa sivuttaista kuormitusta nivelille.

Polvessa valguskuormitus voi lisätä rasitusta polven ulkopuolisiin rakenteisiin ja vaikuttaa nivelkierrosten stabiliteettiin. Dynaaminen valgus on yhdistetty sekä polven sisä- että ulkopuolisiin rakenteisiin kohdistuviin kuormitusvaihteluihin sekä suurempaan ACL-vamman riskiin, erityisesti nopeissa, suunnanmuutoksissa ja ei-optimaalisten liikemallien yhteydessä. Valguskuormitus voi lisäksi vaikuttaa nivelten nivelpintojen kulumiin ja muiden pehmytkudosten kuormitukseen.

Mittaaminen ja arviointi perustuvat biomekaaniseen tutkimukseen. Käytännön arvioinnissa käytetään esimerkiksi voimalevyjä ja liikemittauksia keinuttamalla sekä 3D-kinematiikkaa, jotta voidaan arvioida dynaaminen valgus ja siihen liittyvät voima- tai momenttisuhteet. Kliinisessä käytössä valgusstressitestiä voidaan hyödyntää MCL-lisäkuormituksen tai lunttien tilan arvioimiseksi.

Ehkäisy ja hoito kohdistuvat dynaamisen valguksen vähentämiseen. Keskeistä ovat lonkan abductorlajien, pakaralihasten ja keskivartalon stabiliteetin vahvistaminen, teknikkaharjoittelut askel- ja laskeutumismalleihin sekä lisäohjaus liikemalliin. Tarvittaessa voidaan käyttää tallapatia tai ortoottisia tukia tukemaan oikeaa jalka-asentoa. Varhaisharjoittelu ja yksilöllinen ohjelma voivat vähentää valguskuormituksen aiheuttamia riskejä.