vaimennuksella

Vaimennus tarkoittaa energian hajoamista ja amplitudin vähenemistä ajassa mekanisessa tai sähköisessä järjestelmässä. Vaimennuksella (instrumentaali muoto: vaimennuksella) viitataan sekä itse prosessiin että siihen, millä tavalla energiaa menetetään. Sitä käytetään kuvaamaan, millä tavalla järjestelmä menettää energiaa tai kuinka liike on vaimennettu, esimerkiksi "vaimennuksella varustettu jousi" tai "vaimennuksella on suuri vaikutus".

Vaimennusmekanismeja ovat tyypillisesti viskoosi vaimennus (vastus, joka riippuu nopeudesta), kitkävaihtelu eli Coulomb-vaimennus, rakenteellinen vaimennus (aineen sisäinen dissipaatio) sekä sähköinen tai elektromagneettinen vaimennus (vastukset ja magneettiset vuorovaikutukset). Useat mekanismit voivat toimia samanaikaisesti.

Käyttökohteita ovat esimerkiksi mekaaniset järjestelmät kuten ajoneuvojen jousitus, rakennukset ja sillat sekä tarkkuusmittauslaitteet ja äänentoistojärjestelmät. Vaimennus auttaa estämään resonanssia, parantaa järjestelmän vakautta ja vainaa melua sekä hallitsee signaalin ja samalla rajoittaa ei-toivottua liikettä.

Mittaus ja suunnittelu perustuvat usein vaimennuskerroimeen sekä aikavakioihin, jotka kertovat, kuinka nopeasti amplitudi pienenee. Keskeisiä käsitteitä ovat resonanssin vaimennus ja Q-arvo (laatu-tekijä), jotka kuvaavat, kuinka terävä tai laajalle leviävä resonanssi on. Passiiviset ja aktiiviset vaimennusmenetelmät sekä niiden yhdistelmät ovat tyypillisiä suunnittelussa.