välittäjäaineesta

Välittäjäaine (neurotransmitter) on kemiallinen aine, joka välittää viestejä presynaptiselta neuronilta postsynaptiseen neuronin, lihassoluun tai muuhun kohde-elimeen synapsissa. Viestin vapautuminen tapahtuu, kun neuronin toimintapotentiaali saavuttaa terminaalin ja Ca2+-kanavat avautuvat. Vapautunut välittäjäaine sitoutuu postsynaptisiin reseptoreihin ja aiheuttaa vastteen, joka voi olla EPSP (eksitatorinen postsynaptinen potentiaali) tai IPSP (inhitsitorinen postsynaptinen potentiaali). Viestin nopea ja lyhytkestoinen vaikutus sekä paikallinen modulaatio ovat tavallisia piirteitä välittäjäaineiden toiminnalle.

Välittäjäaineita voidaan luokitella useisiin ryhmiin. Pienmolekyyliset välittäjäaineet, kuten glutamaatti (ensisijaisesti eksitoiva), GABA ja glysiini (inhiboivat), sekä asetyyli-koliini ovat yleisiä. Biogeeniset amiinit, kuten dopamiini, noradrenaliini (norepinefriini), serotoniini ja histamiini, toimivat usein monimutkaisempien kognitiivisten sekä motoriikan säätelyn välittäjiena. Neuropeptidit, kuten substance P, enkefaliinit ja oksitosiini, osallistuvat pidemmän aikavälin säätelyyn ja monimutkaisiin toimintoihin. Lisäksi on tärkeää, että jotkut aineet kuten endokannabinoidit ja NO voivat toimia retrogradisena signaalina moduloiden.

Välineet vasteen tuottamiseen ovat ionotrooppiset (nopeat, kuten glutamaatti- ja GABA- reseptorit) sekä metabotrooppiset reseptorit (G-proteiinikytkentäiset, joissa vaikutukset ovat pidempiä ja kuituvälistä). Vasteen lopettaminen tapahtuu takaisinottoon transporterien kautta, hajotukseen entsyymien kuten aset yylikoliiniesteraasin, monoamiini-oksidaasin (MAO) ja COMT:n avulla sekä diffuution kautta. Esimerkkeinä terveyteen liittyvistä teemoista: dopamiinin vajaus Parkinsonin taudissa, serotoniinin ja noradrenaliinin epätasapaino masennuksessa sekä asetyylikoliinin väheneminen Alzheimerin taudissa.

Välittäjäaineet ovat keskeisiä hermoston toiminnassa, neuronien välisessä kommunikaatiossa sekä kognitiivisissa prosesseissa ja käyttäytymisessä.