utuaverbeillä
Utuaverbeillä on kielitieteellinen käsite, jolla tarkoitetaan suomen kielen verbejä, joiden semanttinen sisältö viestii sumuista, epäselvää tai epävarmaa tilaa. Nimen juuret ovat sanoissa utu (sumu, hämärä) ja verbi. Käsite on tullut tunnetuksi keskusteluissa, joissa tarkastellaan metaforan ja modaalisuuden yhteisvaikutuksia kielen ilmaisukyvyssä.
Semanttisesti utuaverbeillä ilmaisee epävarmuutta, epätarkkuutta tai hämärää todellisuuskäsitystä. Niitä käytetään usein kuvailevassa tai retorisessa kielessä, jossa
Syntaktisesti utuaverbeillä toimivat tavallisina finite-verbeinä eikä niille ole tunnusomaisia erikoisempia taivutusmuotoja. Ne voivat esiintyä lauseen predikaattina
Kielen tutkijat suhtautuvat termiin vaihtelevasti, ja sen käyttö vaihtelee tutkimusryhmien välillä. Utuaverbeillä tarjoaa kehyksen keskustelulle siitä,