urani235isotoopit

Uraani-235 isotoopit, yleisesti tunnettu nimellä U-235, on uraani-alkuaineen ainoa luonnossa esiintyvä fissiili isotooppi. Luonnollisessa uraanissa U-235 muodostaa vain noin 0,72 prosenttia, kun taas valtaosa on U-238-isotooppia. U-235:n ydin sisältää 92 protonia ja 143 neutronia, tehden sen kokonaisnukleonimääräksi 235. Tämän isotoopin merkittävin ominaisuus on sen kyky ylläpitää ketjureaktiota, mikä tekee siitä keskeisen materiaalin ydinvoimaloissa ja ydinaseissa.

Kun U-235-ydin absorboi hitaasti liikkuvan neutronin, se muuttuu epävakaaksi U-236-ytimiksi, joka sitten hajoaa fissiossa kahdeksi tai useammaksi kevyemmäksi ytimeksi vapauttaen samalla merkittävän määrän energiaa ja useita nopeita neutroneita. Nämä uudet neutronit voivat puolestaan fissioida muita U-235-ytimiä, jatkaen ketjureaktiota. U-235:n fissioitumisessa vapautuva energia on peräisin massakate-ilmiöstä, jossa reaktiossa vapautuneiden tuotteiden yhteenlaskettu massa on hieman pienempi kuin alkuperäisen U-235-ytimen ja neutronin massa, erotuksen muuttuessa energiaksi Albert Einsteinin kuuluisan E=mc² -kaavan mukaisesti.

U-235:tä käytetään ydinreaktoreissa polttoaineena, ja sen pitoisuutta lisätään uraanin rikastamisprosessissa. Rikastettu uraani, jossa U-235:n pitoisuus on korkeampi, on välttämätöntä useimmille ydinreaktorityypeille. Sen radioaktiivisuus on suhteellisen pitkäikäistä, sillä U-235:n puoliintumisaika on noin 704 miljoonaa vuotta.