kokonaisnukleonimääräksi

Kokonaisnukleonimäärä on termi, jota käytetään ydinfysiikassa kuvaamaan atomiytimessä olevien protonien ja neutronien yhteenlaskettua lukumäärää. Tämä luku on sama kuin alkuaineen massaluku. Massaluku, jota merkitään usein kirjaimella A, ilmoittaa kuinka monta nukleonia eli protonia ja neutronia atomiytimessä on.

Protonit ovat positiivisesti varautuneita hiukkasia ja neutronit ovat varauksettomia. Yhdessä ne muodostavat ytimen massan, ja niiden lukumäärä määrittää ytimen vakauden ja käyttäytymisen. Esimerkiksi vetyatomilla on yleisin isotooppi, jossa on yksi protoni ja nolla neutronia, joten sen kokonaisnukleonimäärä eli massaluku on 1. Helium-4-atomin ytimessä on kaksi protonia ja kaksi neutronia, joten sen kokonaisnukleonimäärä on 4.

Kokonaisnukleonimäärä on tärkeä käsite esimerkiksi isotooppien tunnistamisessa. Isotoopit ovat saman alkuaineen atomeja, joilla on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Siksi niillä on sama järjestysluku, mutta eri massaluku eli kokonaisnukleonimäärä. Tämä ero neutronien määrässä vaikuttaa isotoopin massaan ja joskus myös sen radioaktiivisuuteen. Ydinfysiikassa kokonaisnukleonimäärän ymmärtäminen on keskeistä reaktioiden ja aineen rakenteen analysoinnissa.