työstöjäännökset

Työstöjäännökset ovat materiaalin poistoja, joita syntyy työstön aikana. Ne koostuvat lastuista, hienoista hiukkasista sekä mahdollisesti leikkuunesteestä ja muista epäpuhtauksista. Yleisimmät prosessit, joista syntyy työstöjäännöksiä, ovat sorvaus, jyrsintä, poraus ja hionta. Lastujen koostumus ja koko riippuvat työaineesta, leikkausparametreista sekä käytetyn jäähdytys- tai voiteluaineen laadusta.

Lastut voidaan jakaa muodon mukaan: pitkiä jatkuvia lastuja, kiertyneitä lastuja, rikottuja lastuja sekä hienoa lastua. Materiaalin mukaan työstöjäännökset voivat olla terästä, alumiinia, kuparia tai muita metalleja sekä seoksia; niihin voi sekoittua leikkuunestettä ja kuluneita epäpuhtauksia.

Käsittely ja kierrätys: Työstöjäännökset kerätään yleensä lastuimilla, lastukaapeilla tai kuljetinjärjestelmillä. Ferromagneettiset lastut voidaan erottaa magneettisesti; muista materiaaleista voidaan käyttää muita erotusmenetelmiä. Lastut voidaan puhdistaa ja kuivata ennen kierrätystä tai sulatusta. Metallikierrätys on yleinen tapa palauttaa arvokasta materiaalia, ja osa jäännöksistä käsitellään jätteenä, jos ne ovat epäpuhtaita.

Ympäristö ja turvallisuus: Lastujen varastointi ja käsittely on tehtävä asianmukaisissa tiloissa ja astioissa. Palovaaran ehkäisemiseksi kuivien lastujen kanssa noudatetaan asianmukaisia menettelyjä, ja leikkuuöljy sekä muut nesteet kerätään erillisiin vastaanottopaikkoihin sekä puhdistetaan ja käsitellään oikein.

Merkitys: Työstöjäännösten asianmukainen hallinta tukee kiertotaloutta, mahdollistaa metallikierrätyksen ja voi pienentää sekä ympäristövaikutuksia että käsittelykustannuksia.