työesteiden

Työesteet ovat ne tekijät, jotka estävät tai rajoittavat yksilön osallistumista työelämään tai työtehtävien suorittamista. Ne voivat olla sekä henkilökohtaisia että rakenteellisia ja ne ilmenevät työntekijän fyysisessä tai psyykkisessä toimintakyvyssä, työympäristössä, palveluissa sekä yhteiskunnan rakenteissa.

Työesteet voidaan jakaa useisiin pääryhmiin: yksilölliset, rakenteelliset ja sosiaaliset tai kulttuuriset. Yksilöllisiin esteisiin kuuluvat esimerkiksi fyysiset rajoitteet, pitkäaikaissairaudet, vammautuminen sekä ikään liittyvät tekijät. Rakenteellisia esteitä ovat esimerkiksi saavutettavuuden puute, epäyhtenäiset tai epärealistiset työvaatimukset, joustamattomat työajat sekä rekrytointikäytäntöjen syrjivät piirteet. Sosiaaliset tai kulttuuriset esteet sisältävät syrjintää, ennakkoluuloja, kielimuureja sekä tiedon ja palveluiden puutetta. Teknologia voi muodostaa esteen, jos digitaalinen pääsy tai osaaminen puuttuu tai käyttöönotetut järjestelmät eivät ole saavutettavia. Esteet voivat ilmetä sekä yksilötasolla että organisaatioissa, ja niillä on vaikutuksia työllistymiseen ja työmarkkina-asemaan.

Poistamisessa ja ennaltaehkäisyssä korostuvat saavutettavuuden parantaminen, kohtuulliset työjärjestelyt, koulutus- ja uudelleenkoulutusmahdollisuudet sekä inklusiivinen rekrytointi ja urakehitys. Myös työnantajien ja työntekijöiden välinen yhteistyö sekä tukipalvelut voivat vähentää työesteitä. Lainsäädäntö ja käytännöt Suomessa sekä Euroopan unionissa tähtäävät tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja esteiden poistamisen edistämiseen sekä antavat ohjausta ja resursseja näiden tavoitteiden toteuttamiseen.