työasentoa

Työasento tarkoittaa kehon asentoja, joissa työtehtäviä suoritetaan. Työasentoja ovat tyypillisesti istuma-, seisoma- sekä näiden yhdistelmät, ja ne voivat muuttua tehtävästä toiseen. Työasentoihin vaikuttavat työympäristö, käytetyt välineet ja työvaiheet sekä työntekijän kehon koko ja liikkuvuus. Ergonomian tavoitteena on tukea turvallista, mukavaa ja tuottavaa työskentelyä.

Hyvä työasento vähentää tuki- ja liikuntaelinten rasitusta ja voi parantaa työviihtyvyyttä sekä suorituskykyä. Väärät asennot sekä pitkäkestoiset staattiset asennot voivat lisätä riskiä muun muassa niska-, hartia-, selkä- ja rannenivelkipuihin sekä toistuvien rasitusvammojen kehittymiseen.

Ergonomian periaatteiden mukaan työtila tulee suunnitella siten, että välineet ovat helposti saavutettavissa, vaihtelu työvaiheissa on mahdollista ja kiertonäköiset liikkeet sekä kumartumiset minimoidaan. Keskeisiä seikkoja ovat tuolin säätäminen tukevaksi sekä selkänojan, korkeuden ja kallistuksen säätö, näytön sekä työvälineiden oikea etäisyys ja korkeus sekä neutraali ranne-, olkavarsi- ja hartiaseutu. Lisäksi hyvä valaistus ja sopiva lämpötila tukevat oikeita kehon asentoja.

Käytännön vinkkejä ovat esimerkiksi molempien jalkojen pitäminen tukevasti lattialla, polvien noin 90 asteen kulmassa, selän luonnollisena sekä hartioiden rentoina, näyttö silmien korkeudella ja läheisyydessä sekä ranteiden neutraalissa asennossa. Lyhyet tauot ja lyhyt liikkuminen postuurin välillä auttavat ehkäisemään rasitusta.

Arviointi ja koulutus: työnantajan vastuulla on riskiarviointi työasentojen turvallisuuden varmistamiseksi sekä työntekijöiden kouluttaminen ergonomian perusteista. Työterveys- ja turvallisuusviranomaiset voivat tarjota ohjeita ja tukea yksilöllisiin tarpeisiin.