työsopimuksia

Työsopimuksia käsitellään työelämässä työnantajan ja työntekijän välisten velvollisuuksien ja oikeuksien sopimuksina. Sopimus määrittelee työhön liittyvät perusoikeudet ja velvollisuudet, kuten työtehtävät, työajan järjestämisen, palkan sekä mahdolliset lisäedut. Suomessa työsopimuksen ehdot on yleensä säädetty Työsopimuslaissa sekä mahdollisesti työpaikan tai toimialan vallitsevissa kollektiivisissa sopimuksissa. Sopimus voi olla suullinen, mutta käytännössä tärkeät ehdot yksilöidään usein kirjallisesti.

Työsopimuksia on erilaisia. Yleisimmät ovat toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset (sovitaan jatkuvasta työsuhteesta) sekä määräaikaiset työsopimukset (sovittu ajanjakso, esimerkiksi projektin tai sijaisuuden ajaksi). Lisäksi voi esiintyä toimeksiantosopimuksia, joissa työ tehdään toimeksiannon antajan tai alihankkijan palveluksessa. Työsopimuksessa voidaan sopia koeajasta, jonka aikana kumpikin osapuoli voi purkaa sopimuksen tietyin ehdoin.

Sopimuksen keskeiset sisällöt ovat: palkka ja palkanmaksukäytännöt, työaika ja ylityöt, vuosiloma sekä muut lainsäädännön ja mahdollisten sopimusten antamat etuudet, työsuhteen kesto ja irtisanomisaika sekä mahdolliset koeaikaehdot. Sopimuksen ehtoja voidaan muuttaa vain osapuolten suostumuksella. Pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa kummallakin osapuolella on irtisanomisoikeus, kun taas määräaikainen sopimus päättyy sovitulla lopputumajoalla.

Riitatilanteissa työsuhteen kysymykset voivat käsitellä työnantajien ja työntekijöiden väliset neuvottelut, työoikeusasiat voivat siirtyä työtuomioistuimeen tai yleisen tuomioistuimen käsiteltäviksi. Työsopimukset muodostavat perustan työntekijän oikeuksille, velvollisuuksille ja turvaavat molemman osapuolen aseman työelämässä.