tuulilasins

Tuulilasins on suomenkielinen termi, jolla viitataan ajoneuvon etuikkunaan, eli tuulilasiin. Se suojaa matkustajia tuulelta, roskilta ja säältä sekä mahdollistaa näkyvyyden kuljettaessa. Lisäksi se osallistuu ajoneuvon rakenteelliseen vakauden ja törmäysturvallisuuden toteuttamiseen.

Tyypillinen tuulilasi on laminoitua lasia: kaksi lasikerrosta, joiden välissä on polyvinyylibutaalia (PVB) -kalvo. Laminaatti sitoo sirpaleet yhteen, parantaa iskunkestävyyttä ja vähentää sirpaleiden irtoamista. Ulompi lasi tarjoaa rakenteellista kestävyyttä ja suojaa UV-säteilyltä sekä häikäisyä vastaan.

Useat tuulilasit ovat varustettuja lisäominaisuuksilla, kuten sähkölämmityksellä huurun estämiseksi, äänieristyslasein sekä antureilla (sade- ja valonsensorit). Joissain moduuleissa on integroituja antenneja tai teknologiaa, jota käytetään ajoneuvon elektroniikkajärjestelmien tukena.

Turvallisuusvaatimukset vaihtelevat alueittain. EU:ssa ajoneuvon tuulilasi kuuluu säädeltyyn autoglasiin ja sen laatu sekä kiinnitys noudattavat ECE-normeja; Yhdysvalloissa vastaavia säädöksiä hallinnoivat liittovaltion standardit. Korjaus- ja asennustöiden on suoritettava ammattimaisesti oikeilla liimoilla ja valmistajien ohjeiden mukaan.

Kun tuulilasi saa halkeaman tai iskun, pienet halkeamat voidaan usein korjata paikallisessa autohuollossa, suuremmat vauriot tai näkyvän kentän halkeamat vaativat lasin vaihtoa. Asennus on tehtävä ammattimaisesti oikeilla kiinnitys- ja liima-yhdisteillä.

Kierrätyksessä vanhat tuulilasit voidaan erotella lasiksi ja PVB-laminoivaksi kalvoksi. Laminoidussa lasissa käytetty PVB-kalvo kierrätetään tai hyödynnetään uudelleen. Kierrätysohjeet vaihtelevat alueittain.