totalitaaristen

Totalitaariset järjestelmät viittaavat poliittisiin ja hallinnollisiin malleihin, joissa valta keskittyy yksinomaan yhteen poliittiseen ryhmään, puolueeseen tai johtajaan. Tällaisissa järjestelmissä valta on usein absoluuttista ja hallinto perustuu tiukkaan kontrolliin sekä yksipuoliseen ideologian levittämiseen. Totalitarismi poikkeaa demokratioista ja muista poliittisista järjestelmistä siten, että se ei tunnusta vastustajia tai erimielisyyttä, vaan pyrkii hallitsemaan kaikki yhteiskunnan alueet, kuten median, koulutuksen ja talouden.

Totalitaristiset järjestelmät ovat yleensä ominaisia 20. vuosisadan fasistisille ja kommunistisille valtioille, kuten Saksan natsi-Saksalle, Neuvostoliitolle ja Italian fasistiselle valtiolle. Näissä järjestelmissä valtaelin on usein perustunut propagandan ja terrorin käyttöön, jotta varmistetaan hallinnon lojaalisuus. Totalitarismi voi myös sisältää massiivista kansalaisvalvontaa ja poliittista vankiloita, joissa vastustajat pidätetään tai karkotetaan.

Totalitarististen järjestelmien tunnusmerkkejä ovat yksipuoluejärjestelmä, valtion kontrolloima talous, sensuroitu media ja pakollinen ideologinen koulutus. Näiden järjestelmien tavoitteena on luoda yhteiskunta, jossa kaikki toiminta alistetaan valtion tai puolueen ohjaukselle. Totalitarismi on usein kriitikoiden mukaan vastakohta vapauden ja ihmisoikeuksien periaatteille, sillä se rajoittaa yksilön vapautta ja itsemääräämisoikeutta.

Nykyään totalitaristisia piirteitä voidaan joskus esittää myös joissain autoritaarisissa valtioissa, joissa valta keskittyy tiukasti yhteen henkilöön tai ryhmään, mutta joissa ei välttämättä ole yhtä radikaalia kontrollia kuin klassisessa totalitarismissa. Totalitarismi on kuitenkin yleensä hylätty poliittisena mallina, ja sen vaikutukset ovat usein olleet tuhoisia yhteiskunnalle ja yksilöille.