kansalaisvalvontaa

Kansalaisvalvonta on demokratian osa, jossa kansalaiset, vapaaehtoisten ryhmien ja kansalaisjärjestöjen toimijat seuraavat julkisen sektorin toimintaa, päätöksentekoa sekä resursointia. Tavoitteena on läpinäkyvyyden lisääminen, vastuullisuuden edistäminen ja palvelujen laadun parantaminen sekä korruption riskien vähentäminen. Valvontaa voidaan harjoittaa sekä yksittäisten henkilöiden että järjestöjen toimesta; sen keinovalikoima kattaa julkisten tietojen pyytämisen, tilastojen ja tilinpäätösten tarkastelun, hankintojen seuraamisen sekä kirjoitukset ja raporttien laatimisen.

Käytännössä kansalaisvalvonta voi toteutua avoimuus- ja tiedonsaantioikeuksien hyödyntämisenä, avoimena datana, datajournalismina, valvontaryhmien ja monitorointiprojektien muodossa sekä kuntien ja valtion budjettien sekä palveluiden seurantana. Digitaaliset työkalut, kuten rekisteri- ja tilastodatat sekä avoimet raportit, mahdollistavat suuremman yleisön osallistumisen.

Lainsäädäntö ja oikeudelliset puitteet antavat kehyksen valvontaan: tiedonsaantioikeudet, julkisuusperiaatteet sekä henkilötietojen suojan ja viranomaisten vastuullisuuden vaatimukset. Kansalaisvalvonta koetaan usein osa hallinnon läpinäkyvyyden ja vastuun kiertoa, mutta siihen liittyy haasteita, kuten resurssien riittävyys, virheellisen tiedon riskit sekä tasapaino yksityisyyden suojan kanssa.

Esimerkit: paikalliset asukasyhteisöt, riippumattomat valvontajärjestöt sekä data- ja tutkimuspohjainen journalismi voivat valvoa esimerkiksi budjetteja, palveluiden laatua tai hankintaprosesseja.