tilapäistyön

Tilapäistyö on työn muoto, jossa työsuhde on tarkoitettu kestämään lyhyen ajan tai tietyn projektin ajan. Termi kattaa erilaisia järjestelyjä, kuten määräaikaiset työsopimukset, kausityön, lyhytaikaiset sijaisuudet ja vuokratyön, jossa työntekijä toimii henkilöstövuokrausyrityksen palkkalistoilla ja työskentelee väliaikaisesti toisen työnantajan palveluksessa.

Tilapäistyötä käytetään yleisesti aloilla, jotka tarvitsevat joustavuutta työvoiman määrässä, esimerkiksi palvelu-, rakentamis-, terveydenhuolto- ja vähittäiskaupan sektoreilla. Se tarjoaa työnantajille mahdollisuuden sopeuttaa työvoimaa kysynnän mukaan ja työntekijöille mahdollisuuden saada nopeasti työkokemusta, lisätä ansioita tai sovittaa työtä elämäntilanteeseen.

Sääntely ja työehdot vaihtelevat maittain. Suomessa tilapäistyön ehtoja täydentävät yleiset työlainsäädännön periaatteet ja työehtosopimukset, jotka määrittävät esimerkiksi palkan, työajan ja irtisanomisajankohdan. Tilapäinen työsuhde ei poista työntekijän oikeuksia perusoikeuksiin kuten palkkaan, työterveyshuoltoon tai työturvallisuuteen.

Tilapäistyöhön liittyy sekä etuja että haittoja: joustavuus ja nopea työllistyminen voivat olla myönteisiä, kun taas työuran epävarmuus, mahdollisesti heikommat sosiaaliedut ja rajallinen koulutusmahdollisuus ovat usein kritiikin kohteina. Tilastollisesti tilapäinen työ on kasvanut etenkin palvelualoilla osana joustavia työmarkkinaratkaisuja.