tietoliikenneinfrastruktuuri

Tietoliikenneinfrastruktuuri on yhteiskunnan viestintä- ja tietoliikennetoiminnan perusta, jonka kautta tieto ja palvelut siirretään sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Se kattaa sekä fyysisen verkko- ja laiteinfrastruktuurin että siihen liittyvän hallinnollisen ja operatiivisen rakenteen, mukaan lukien palveluiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon.

Fyysiset komponentit muodostuvat kuitu- ja kuparikaapeleista sekä maanalaisten ja maanpäällisten verkkojen rungosta; radioliikenteeseen käytetyt tukiasemat ja radiolaitteet; sekä verkkolaitteet kuten reitittimet ja kytkimet. Lisäksi keskeisiä ovat datakeskukset ja palvelinalustat sekä runkoverkkojen ja viimeisen mailin yhteydet asiakkaisiin.

Toiminnan tasot kattavat sekä loppukäyttäjien liittymät (viimeinen maili) että lähiverkon sekä runkoverkon ja backhaulin toiminnan. Internetin liikenne kulkee usein Internet Exchange Pointien kautta, ja datakeskukset sekä reunalaskenta mahdollistavat pilvipalvelut sekä erilaiset sovellukset.

Sääntely ja yhteistyö: infrastruktuurin rakentaminen ja käyttö tapahtuvat usein julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminnassa. Turvallisuus, tietosuoja ja kyberturvallisuus sekä huoltovarmuus ovat keskeisiä vaatimuksia. Infrastruktuuri voidaan nähdä kriittisenä kansallisena resurssina, jonka hallinta ja puolustus ovat prioriteetteja.

Tulevaisuuden kehityssuuntia ovat kuituverkon laajentaminen, mobiiliverkkojen kehittyminen (5G/6G), reunalaskenta sekä verkkoliikenteen tehokkuutta parantavat ratkaisut. Merikaapelit ja satelliittiyhteydet täydentävät maayhteyksiä. Investoinnit ja kilpailu ohjaavat infrastruktuurin laajentamista sekä kestävän energian ja kiertotalouden huomioimista.