radiolaitteet

Radiolaitteet ovat laitteita ja järjestelmiä, jotka mahdollistavat radioviestinnän sekä signaalien lähettämisen ja vastaanottamisen. Niihin kuuluu sekä lähettimet ja vastaanottimet että koko radiokanaviston infrastruktuuri, kuten antennit, säätö- ja suodatuslaitteet. Radiolaitteet voivat olla kiinteitä, siirrettäviä tai kannettavia, ja ne voivat toimia sekä analogisesti että digitaalisesti.

Tyypillisiä radiolaitteita ovat lähettimet, vastaanottimet ja transceiverit, antennijärjestelmät sekä modulaattorit, demodulaattorit, suodattimet ja RF-voimavahvistimet. Digitaalitekniikka mahdollistaa ohjelmistopohjaiset radiot (SDR), joissa suurin osa prosessoinnista tapahtuu ohjelmallisesti.

Toimintaperiaate perustuu signaalin muuntamiseen RF-aalloiksi ja takaisin. Lähettimessä äänesi tai tiedonsignaalit muunnetaan RF-merkkiksi ja lähetetään antennin kautta. Vastaanottimessa RF-signaali vahvistetaan ja demoduloidaan. Analogiset modulaatiot kuten AM ja FM sekä digitaaliset modulaatiot voivat esiintyä suunnittelun mukaan.

Radiolaitteita käytetään laajalti: televisio- ja radiolähetystoiminnassa, langattomassa tietoliikenteessä, matkapuhelinverkkojen infrastruktuurissa sekä harrastustoiminnassa kuten amatööriradiossa. Merenkulkussa, ilmailussa ja puolustusmateriaalissa käytetään erikoislaitteita.

Käyttöön liittyy RF-säteilyn turvallisuus. Kansainväliset ja kansalliset standardit ja ohjeistukset, kuten ITU:n suositukset sekä CE-merkintä ja EMC-direktiivit, ohjaavat tuotepäätöksiä ja käyttöönottoa.

Radiolaitteiden kehitys on kulkenut 1900-luvun alusta kohti pienempiä, tehokkaampia ja digitaalisia ratkaisuja. Historiallisesti transistorit, integroidut piirit ja ohjelmistopohjaiset radiot ovat vallinneet. Nykyään yleisimpiä ovat ohjelmisto-ohjatut radiot ja moduuliratkaisut.