tienpidossa

Tienpidossa tarkoittaa tieverkoston ylläpitoa ja huoltoa, jolla varmistetaan turvallinen, toimintakykyinen ja luotettava liikenne. Se kattaa sekä ennaltaehkäävän kunnossapidon että korjaavat toimenpiteet, kuten tienpinnan, sade- ja salaojituksen sekä tienvarusteiden (merkit, valaistus, suojakaiteet) kunnossapidon. Tienpidon tehtävät voivat painottua eri tavoin riippuen tien omistuksesta ja vastuunjaosta, mutta yhteisenä päämääränä on liikennöitävyyden ja turvallisuuden ylläpito.

Vastuut ja hallinto tienpidossa ovat Suomessa jaettuja. Koko maan yleisiä (valtion) teitä hoitaa yleensä valtion tai valtionhallinnon alainen viranomainen sekä sitä koskevat sopimukset yksityisten urakoitsijoiden kanssa. Alueelliset ja paikalliset tiet puolestaan kuuluvat kuntien vastuulle, ja kunnilla on budjettivaltansa sekä omat kunnossapito-ohjelmansa. Joillakin teillä voi olla myös erilaisia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömuotoja tai yksityisiä urakkasopimuksia. Vastuut voivat kattaa sillat ja muu infran osa-alueet, riippuen hallinnollisesta järjestelmästä.

Tyypillisiä tienpidon tehtäviä ovat talvi- ja kesäkunnossapito, kuten lumenauraus ja suolauksen hallinta sekä päällysteiden korjaukset, eriste- ja muotoilukorjaukset sekä pintojen uudelleenpäällystykset. Lisäksi huoltoa suoritetaan tien liikenneturvallisuutta varten: liikennemerkkejä, maalauksia, valaistusta ja suojakaiteita ylläpidetään sekä tarkastetaan säännöllisesti. Tienpidon suunnittelussa käytetään usein laskentamalleja ja kuntoarvioita, ja toimenpiteet ajoitetaan pitkän aikavälin kunnossapito-ohjelmien sekä budjettien mukaisesti.

Haasteina tienpidossa korostuvat ilmastonmuutos, vanhenva verkosto, investointien rahoitus sekä tarve digitaalisille välineille ja etäseurantaan. Keskeistä on tasapainottaa turvallisuus, toimivuus ja kustannustehokkuus pitkällä aikavälillä.