teollistumista

Teollistuminen on taloudellinen ja yhteiskunnallinen muutosprosessi, jossa maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta siirrytään kohti teollista tuotantoa ja massatuotantoa. Termi teollistuminen viittaa usein samaan ilmiöön; keskeisiä piirteitä ovat koneellistuminen, tuotannon mekanisoituminen sekä uusien tuotantomuotojen kehittyminen, mikä mahdollistaa suuret tuotantokapasiteetit, standardoinnin ja erikoistumisen.

Historian yleisessä kuvauksessa teollistuminen alkaa 1700- ja 1800-lukujen aikana Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Höyrykoneen, mekaanisten laitteiden ja tekstiiliteollisuuden yleistyminen muuttaa tuotantoprosesseja. Rautatie- ja vesiväylien rakentaminen lisää kaupankäyntiä, liikkuvuutta ja investointeja sekä vauhdittaa kaupungistumista.

Teollistumisen vaikutukset näkyvät sekä taloudellisessa kasvussa että sosiaalisissa rakenteissa. Tuotannon ja tuottavuuden kasvu sekä palkkatyön vallankumouksellinen tulo muuttavat työvoiman luonnetta; syntyy kaupungistunut yhteiskunta, uusi työväenluokka sekä keskiluokka. Samalla nousevat tarpeet työ- ja sosiaalilainsäädännön, koulutuksen sekä infrastruktuurin kehittämiselle.

Taustalla on monimuotoinen kehityskulku: teknologian ja energian uudelleenjärjestykset, rahoitusjärjestelyt sekä valtioiden politiikka vaikuttavat siihen, miten ja missä teollistuminen tapahtuu. Yhteiskunnat kohtaavat sekä mahdollisuuksia että haasteita, kuten epäoikeudenmukaisuutta, ympäristöhaittoja ja sopeutumistarpeita.

Nykytilassa teollistuminen yhdistyy digitalisaatioon, automaatioon ja globalisaatioon. Kehitysmaissa painopiste on teollisen kasvun nopeuttamisessa, kun taas monissa kehittyneissä maissa pohditaan teollisuuden sopeutumista palvelu- ja tieto‑yhteiskuntaan sekä kestäviin tuotantoprosesseihin.