taivutussuffiksi
Taivutussuffiksi tarkoittaa suomen kielessä loppuliitteitä, joilla merkitään sanan taivutusominaisuuksia. Ne ovat morfeemeja, joita lisätään juurille tai vartaloille ilmaisemaan muun muassa lukua, sijamuotoa, aikamuotoa tai persoonaa. Taivutussuffiksi ovat keskeisiä sanojen taivuttamisessa, ja ne voivat esiintyä yksittäisinä tai ketjuna useiden taivutusominaisuuksien ilmaisemiseksi. Niiden tehtävä on säilyttää sanan perusmerkitys samalla kun sen kieliopillinen yhteys täsmennetään.
Substantiiveilla ja adjektiiveilla taivutussuffiksit ilmaisevat luvun ja sijamuodon. Esimerkkejä: koira → koiran (genetiivi), koiraa (partitiivi); inessiivi: koirassa;
Verbeillä taivutus suffixit ilmaisevat persoonaa, lukua sekä aikamuotoa tai moodia. Esimerkkejä: puhun, puhut, puhuu (nykyinen aika,
Taivutussuffiksi ovat keskeinen osa suomen kielen agglutinatiivista rakennetta, jossa sanoja voidaan taivuttaa hyvin monissa muodossa. Niiden