taimikonhoitoa

Taimik​onhoitoa tarkoittaa nuorten metsän taimien ja taimikkien hoitoa sekä ylläpitoa istutuksen tai luontaisen uudelleenmetsityksen jälkeen. Tavoitteena on parantaa taimien eloonjäämistä, edistää tervettä kasvua ja lisätä metsän tulevaa tuotosta. Taimikonhoito käsittää sekä yksityisen että julkisen sektorin metsätaloudessa käytettäviä toimenpiteitä, ja se suunnitellaan kunkin kohteen olosuhteiden mukaan.

Toimenpiteet ajoittuvat yleensä istutusvuoden jälkeen ensimmäisten kasvuvuosien ajalle ja jatkuvat usein siihen asti, kunnes ensimmäinen harvennus voidaan toteuttaa. Hoidon tarve ja intensiteetti riippuvat muun muassa maaperästä, kosteudesta, kilpailutilanteesta ja esiintyvyydestä taudin- tai tuholaistorjunnassa.

Keskeisiä toimenpiteitä ovat rikkakasvien torjunta, erityisesti heinän ja muiden nurmikasvien kilpailun hillitseminen; kastelu kuivina kausina, jos säännöstely ja vesivarat sen mahdollistavat; sekä tarpeen mukaan lannoitus kasvukauden edetessä. Suojelutoimenpiteet eläinvaurioiden, kuten hirvieläinten sekä metsänautaeläinten, torjumiseksi voivat kuulua osaksi suunnitelmaa. Lisäksi voidaan käyttää kasvuturpeen ja juuriston tilaa parantavia toimenpiteitä sekä tarvittaessa suojaputkia tai muita keinoja taimien suojaamiseksi.

Seuranta ja päätöksenteko perustuvat taimien eloonjäämiseen, kasvuun ja kilpailutilanteen kehittymiseen. Tärkeimmät mittarit ovat taimien pituus- ja rungonvahvistuma sekä kuolleisuuden aste. Harvennus- ja uudelleenistutussuunnitelmat laaditaan näiden havaintojen perusteella.

Taimikokonhoito on olennainen osa metsätalouden kestävää kehitystä, sillä se edistää luonnon monimuotoisuutta ja metsän pitkäjänteistä tuottavuutta.