sydänlihassyiden

Sydänlihassyiden, eli sydänlihassolujen, tehtävä on muodostaa sydämen lihas (myokard). Ne ovat poikkijuovaisia, tahdosta riippumattomia lihassoluja, jotka supistuvat rytmikkäästi ja koordinoidusti. Sydänlihassyiden muodostama kudos tuottaa sydämen pumppausvoiman ja siirtää ioni- ja signaalivirtoja koko sydämen alueelle.

Rakenteeltaan sydänlihassyyt ovat pitkän, haaroittuvan muodon ja ne yleensä sisältävät yhden keskellä sijaitsevan ytimen, mutta yo- ja kaksiytimisyyksiäkin voi esiintyä. Solut yhdistyvät toisiinsa interkalatoituina levyinä, jotka sisältävät sekä mekanista yhteyttä varmistavia desmosomeja että sähköjohtavia yhteyksiä. Näiden liitosten avulla solut toimivat yhdessä funktionaalisena synktyyminä ja koko sydämen supistus on tehokasta ja koordinoitua.

Pkss:ssa sydänlihassyiden toimintaa säätelee erityinen sähköinen johtumisjärjestelmä, johon kuuluvat sinoatriaalinen solmuke (SA), Hisin johto ja av-solmuke sekä Purkinjen verkosto. Näiden rakenteiden kautta syntyvät ja etenevät sähköiset impulssit takaavat rytmisen sykkeen ja supistusrytmin. Lyhyesti: sydänlihassyiden sähköinen toiminta ja Ca2+-ivaihtelu L-tyypin Ca-kanavien kautta aiheuttavat pitkäkestoisen plateau-vaiheen ja sarkoplasman kalvoista vapautuvan Ca2+-varauksen, mikä mahdollistaa tehokkaan supistuksen.

Sydänlihassyiden metabolia on pääasiassa aerobinen; niissä on runsaasti mitokondrioita ja verisuonitus on runsasta, mikä antaa vastustuskyvyn väsymiselle. Kyky uusiutua on rajallinen, ja vakavia vaurioita, kuten sydäninfarktin jälkeen, korvataan usein sidekudoksella. Verrattuna lihassyihin, sydänlihassyyt on sopeutunut jatkuvaan käyttöön ja kestää pitkäkestoista työtä ilman nopeaa väsymistä.