surrogaatteja

Surrogaatteja eli surrogaattilapsia tarkoittaa raskautta, jossa toinen nainen kantaa ja Synnyttää lapsen toisen henkilön tai parin puolesta ja luovuttaa vanhemmuuden heille syntymän jälkeen. Tämä järjestely voi syntyä useilla eri tavoilla, ja sen geneettinen sekä juridinen tausta vaihtelee maittain.

Surrogaattilanteet jaetaan usein kahteen päätyyppiin:

- perinteinen (traditionaalinen) surrogaattilapsi, jossa surrogaatilla on oma munasolu ja hän on hedelmöitetty siittiöillä; lapsi on geneettisesti surrogaatille.

- gestationaalinen (runtason) surrogaattilapsi, jossa surrogaatilla ei ole geneettistä yhteyttä lapseen; alkiot muodostetaan intended vanhempien munasoluista ja/tai siittiöistä tai luovuttajilta ja ne siirretään surrogaatille.

Prosessi voi sisältää koeputkitun hedelmöityksen (IVF), oikeudelliset sopimukset, raskauden seurannan sekä syntymähetkellä vanhemmuuden vahvistamisen oikeudellisesti. Vanhemmuuden tunnustaminen ja syntymätodistukset määräytyvät maakohtaisesti, ja toteutukseen liittyy sekä terveys- että psykologisia näkökulmia.

Lainsäädäntö ja käytännöt vaihtelevat suuresti: joissakin maissa surrogaattilähetystet ovat kiellettyjä tai tiukasti säänneltyjä, kun taas toisissa maissa kaupallinen tai altruistinen surrogaattilapsi on mahdollista tietyin edellytyksin. Keskustelua käyvät pääosassa eettiset ja ihmisoikeudelliset kysymykset, kuten suojelu surrogaatille, lapsen etu sekä mahdollinen hyväksikäyttö. Surrogaattilapsia koskevan tiedon lähteet ja käytännöt ovat maiden välillä eriytyneet.