suojeluskyky

Suojeluskyky on käsite, joka kuvaa yksilön tai järjestelmän kykyä suojautua haitallisilta vaikutuksilta. Se on yleiskäsite, joka voidaan soveltaa monilla eri aloilla, ja sen tarkka merkitys riippuu kontekstista. Tyypillisesti suojeluskyky viittaa puolustuskykyyn tai suojelutoimien tehokkuuteen.

Biologiassa ja terveydenhuollossa suojeluskyky tarkoittaa elimistön immunologista suojautumista taudinaiheuttajia vastaan. Aktiivinen suojeluskyky kehittyy esimerkiksi rokotusten ja aiemman altistuksen kautta, kun taas passiivinen suojeluskyky saa aikaan siirrettäviä vasta-aineita tai immuunivasteita. Suojeluskyvyn tasoon vaikuttavat yksilön terveys, ikä, ravitsemus ja pääsy terveydenhuoltoon.

Ekologiassa ja ympäristötieteissä suojeluskyky kuvaa ekosysteemin tai populaation sopeutumiskykyä ja sietokykyä häiriöille, kuten säänvaihteluille, tulaville tai vieraslajeille. Monimuotoisuus, rönsyilevä ravintoketju ja ekosysteemipalvelujen redundansityypit voivat vahvistaa suojeluskykyä.

Teknologiassa ja turvallisuudessa suojeluskyky voi tarkoittaa suojautumista fyysisiltä, digitaalisilta tai organisatorisilta uhkilta. Tämä kattaa turvatoimet, varmistukset ja varautumissuunnitelmat, joiden avulla systeemi säilyttää toimintansa tai palautuu nopeasti häiriöiden jälkeen.

Suojeluskyvyn mittaaminen ja arviointi ovat tapauskohtaisia. Arvot voidaan määritellä esimerkiksi riskin vähenemisen, sairausvaiheen eston tai järjestelmän palautumisnopeuden kautta. Käytännössä suojeluskykyilmiö on usein moniulotteinen ja sitä seurataan eri mittareiden yhdistelmällä.