sp2hybridoitunutta

Sp2-hybridisaatio (sp2-hybridisoitunut) on chemiallinen malli, jossa atomi yhdistää yhden s- ja kahden p-orbitaalinsa muodostaakseen kolme sp2-hybridisoitunutta orbitalia. Nämä orbitalit ovat suunnattuina noin 120 asteen kulmissa toisiinsa, ja ne muodostavat sigma-sidokset ympäröivien atomien kanssa. Jäljelle jäänyt unhybridisoitunut p-orbitaali osallistuu pi-sidokseen saman toisen atomin kanssa, mikä mahdollistaa kaksoissidoksen muodostumisen.

Sp2-hybridisaatio esiintyy erityisesti kolmen elektronidynamiikan ympärillä, kuten hiilihydraattien ja muiden hiiliyhdisteiden tapauksessa. Hiili on yleinen esimerkki: kaksinkertaisesti sidoksissa oleva hiili on usein sp2-hybridisoitu, mikä johtaa litteään, planaariseen rakenteeseen. Esimerkiksi eteenissä (etuole) CH2=CH2 kaikilla hiilisiltaa on sp2-hybridisoidut ja molekyylin atomien on suunnattava tasossa, jossa kaksoissidos on pi-sidoksineen mukana.

Pi-sidokset muodostuvat yhdistämällä unhybridisoituneet p-orbitalsit, jotka voivat viipaloida jäljelle jääneissä molekyyleissä ja mahdollistaa elektronien delokalisaation erityisesti aromatisissa yhdisteissä. Sp2-hybridisaatio vaikuttaa sekä rakennetta että reaktiokäyttäytymistä; esimerkiksi kaksoissidokset rajoittavat rotaatiota ja ylläpitävät molekyylin planaarisuutta.

Yleisiä konteksteja ovat alkenit, karbonyylihappojen kiinnitykset ja areneissa hiiliatomien sp2-status. Sp2-hybridisaatio on yksinkertainen, mutta tärkeä käsite orgaanisessa kemiassa, joka kuvaa atomien geometriaa ja sidosten luonnetta monissa yhdisteissä.