sokerialkoholit

Sokerialkoholit, eli polyolit, ovat makeutusaineita, jotka muistuttavat sokerin rakennetta mutta sisältävät useita hydroksyyliryhmiä. Ne eivät ole täysin imeytyviä ohutsuolessa, minkä vuoksi ne tuottavat vähemmän energiaa kuin tavallinen sakkaroosi. Esimerkiksi erytritoli on käytännössä lähes kaloriton, kun taas sorbitoli, mannitoli ja xylitoli tuottavat noin 2–3 kcal/g. Glykeeminen vaste on yleensä alhaisempi kuin sokerin, mikä tekee näistä aineista suosittuja vaihtoehtoja sokerin korvaamisessa.

Sokerialkoholit esiintyvät luonnossa pieninä määrinä hedelmissä ja kasviksissa, mutta suurin osa käytetyistä sokerialkoholeista valmistetaan teollisesti sokereiden tai maissin sokerien muuntamisesta. Yleisimpien esimerkkien joukossa ovat sorbitoli (glukitol), xylitoli, mannitoli sekä erytritoli; lisäksi käytetään maltitolia, lactitolia ja arabitolia.

Käyttökohteet ja sovellukset ovat laajoja. Niitä käytetään makeuttajina sokerittomissa tai vähäkalorisissa elintarvikkeissa kuten purukumeissa, makeisissa, leivonnaisissa ja jäätelöissä sekä joissakin lääkkeissä ja kosmetiikassa kosteutta ylläpitävinä aineina.

Terveyden näkökulmasta sokerialkoholit eivät yleensä edistä hampaiden reikiintymistä yhtä paljon kuin sokeri, ja xylitoli on saanut erityisen mainetta anti-kariogeenisena aineena. Toisaalta suurina määrinä ne voivat aiheuttaa ruoansulatuskanavan oireita kuten ilmavaivoja, turvotusta ja ripulia; sietokyky vaihtelee yksilöllisesti. Erityistä varovaisuutta on noudatettava koirien tai muita lemmikkejä syötäessä, sillä xylitoli on monille eläimille erittäin myrkyllistä.

Sääntely ja ravitsemukselliset varoitukset vaihtelevat maittain, mutta elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöissä sokerialkoholit merkitään yleisesti erikseen ja suurten annosten mahdollinen laksatiivinen vaikutus saatetaan ilmoittaa tuotteessa.