skaalausvaikutuksen

Skaalausvaikutus kuvaa ilmiötä, jossa järjestelmän ominaisuudet, kustannukset tai suorituskyky muuttuvat mittakaavan kasvaessa tai pienentyessä ei-lineaarisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan skaalausvaikutuksen yleispiirteitä.

Taloustieteessä kyse on talous- tai mittakaavueduista: suurempi tuotantoyksikkö voi laskea yhden tuotteen keskihintaa ja kiinteät kustannukset voidaan jaksottaa useammalle yksikölle (economies of scale). Toisaalta liian suurissa järjestelmissä voi ilmetä diseconomies of scale, jolloin yksikkökustannukset nousevat koordinointi- ja hallintokustannusten kasvaessa.

Tietotekniikassa skaalaus tarkoittaa järjestelmän kapasiteetin kasvattamista lisäämällä resursseja. Teoreettisia rajoja ovat Amdahlin laki sekä Gustafsonin laki, jotka kuvaavat, miten nopeus tai kapasiteetti skaalautuu, kun prosessointitehoa tai dataa lisätään. Käytännössä pilvi- ja klusteriratkaisut voivat tarjota lineaarin tai sublineaarisen skaalaedun, mutta rajoitteina ovat ohjelmiston rakenne, muistinhallinta ja viiveet.

Luonnontieteissä ja tekniikassa skaalausvaikutukset ilmenevät siinä, miten suuret järjestelmät käyttäytyvät eri mittakaavoissa. Monet ilmiöt noudattavat mittakaavavetoisia suhteita, ja suurempien mallien suunnittelu vaatii huomioimaan, että hyödyt eivät aina kasva tasaisesti. Skaalausvaikutuksen huomioiminen on olennaista suunnittelussa, investointipäätöksissä ja tutkimuksessa, jotta odotettavissa olevat hyödyt ja riskit voidaan arvioida oikein.