silmälihasta

Silmälihasta viitataan normaalisti extraokulaarisiin lihaksiin, jotka liikuttavat silmää ja määrittävät sen suunnan. Osa näistä lihaksista sijaitsee silmän orbitassa ja kiinnittyy skleraan ympäri silmän ympäryksen, jolloin niiden yhteistoiminta tuottaa kattavat silmänliikkeet.

Silmän kuusi liikuttavaa lihasta ovat neljä suorakulmaista lihasta ja kaksi vinoa lihasta. Suorakulmaiset lihakset ovat m. rectus medialis (sisempi), m. rectus lateralis (ulkoinen), m. rectus superior (ylä), ja m. rectus inferior (alainen). Vinoina lihaksina toimivat m. obliquus superior ja m. obliquus inferior. Nämä lihakset yhdessä mahdollistavat silmän liikkeet: adduktion (kohti nenää), abductio (poispäin nenästä), elevazione (ylöspäin), deprimazione (alaspäin) sekä kiertoliikkeet intorsio ja extorsio.

Lihakset alkavat yhteisestä mahdollisesti viereisestä kiinnityskohdasta nimeltä Zinnin rengas (annulus of Zinn) ja kiinnittyvät skleraan eri kohdista. Suurimmalla osalla yhdeksästä lihaksesta on yhteys kolmoislukkoon, johon kuuluu kolmoishermo (n. oculomotorius, CN III), hojimmoitus erityisesti muille lihaksille; m. obliquus superior saa poikkihermon kautta hermotuksen CN IV (n. trochlearis), ja m. rectus lateralis sekä m. rectus medialis saavat vaikutteita CN VI:ltä (n. abducens). Levator palpebrae superioris on erillinen lihas, joka nostaa yläluomea ja on myös oculomotoreisen hermoston alaisuudessa, mutta se ei ole suoraksi silmälihakseksi luokiteltu.

Toiminnan säätely on tarkkaa ja monimutkaista: aivorungon ja aivokuvan kautta tulevat liikkeet integroituvat silmäpallojen yhdistävien lihasten avulla, jotta katse voidaan kohdistaa helposti erilaisiin kaukaisiin ja lähellä oleviin kohteisiin. Silmäsairaudet, kuten strabismus tai diplopia, voivat aiheuttaa poikkeavaa toimintaa näkökyvyssä.