sijoitusvälineet

Sijoitusvälineet ovat rahoitusinstrumentteja, joita käytetään sijoitusten tekemiseen, tuoton tavoitteluun ja riskien hallintaan. Ne kattavat sekä omistus- että velkasitoumuksiin sekä johdannaisiin liittyviä tuotteita. Välineitä voidaan käyttää pitkän aikavälin pääoman kasvattamiseen, säännöllisen tulon saamiseen tai riskien kuten korko-,vaihto- tai osakekurssien liikkeiden suojaukseen. Valinta riippuu sijoittajan tavoitteista, aikahorisontista ja riskin sietokyvystä.

Osakkeet ja osakerahastot ovat yleisimpiä sijoitusvälineitä. Omistamalla osakkeita sijoittaja saa omistusosuuden yhtiöstä, mahdollisen osingon sekä äänioikeuksia yhtiökokouksissa. Osakkeet voivat tarjota korkeaa tuottoa pitkällä aikavälillä, mutta niihin liittyy markkinariski, arvonvaihtelu ja liikkuminen. Rahastot ja ETF:t (pitkäksi sijoitusrahastot ja pörssin kauppatut rahastot) tarjoavat hajautuksen yhdellä sijoituksella, kustannuksiltaan erilaisia ja usein passiivisesti tai aktiivisesti hallinnoituja.

Velkakirjat ovat lainoja, joita sijoittajat myöntävät liikkeeseen laskevälle taholle vastaan korkotuottoa. Valtion ja yrityslainat voivat tarjota vakaata tulovirtaa ja pienempää kurssivaihtelua kuin osakkeet, mutta niihin liittyy luottoriski ja korkoriski sekä eritasoisia likviditeettieroja.

Johdannaiset ja muut monimutkaisemmat välineet, kuten optiot, futures ja swapit, voivat toimia suojaus- tai spekulaatiossina. Ne usein sisältävät suurempaa riskitasoa ja vaativat ymmärrystä markkinoiden dynamiikasta ja sopimusehdoista.

Sijoitusvälineiden valinta tulisi perustua tavoitteisiin, aikahorisonttiin, riskinsietokykyyn ja kustannuksiin. Hajautus, kustannusten hallinta sekä verotusnäkökulmat ovat olennaisia huomioita salkun rakentamisessa.