sijoituspääomasta

Sijoituspääomalla tarkoitetaan varoja, joita sijoitetaan pitkäaikaisiin tuotanto- tai arvonluontitoimiin. Sen tarkoituksena on tuottaa kassavirtaa ja lisätä yrityksen arvoa pitkällä aikavälillä. Sijoituspääoma eroaa päivittäin käytettävästä käyttöpääomasta.

Sijoituspääomaa hankitaan sekä omalla pääomalla että vieraalla pääomalla. Oma pääoma muodostuu sijoittajien sijoituksista tai yrityksen kertyneestä voitosta, kun taas vieras pääoma koostuu lainoista ja muista velkarahoitusinstrumenteista. Rahoitus voi tulla yksityisiltä sijoittajilta, pääomarahastoilta tai julkisen sektorin ohjelmista.

Käyttökohteet ovat investoinnit tuotantokapasiteettiin, teknologiaan, tutkimukseen ja kehitykseen sekä yritysostoihin. Sijoituspäätösten arviointi perustuu pääoman tuottavuuteen ja riskin huomioimiseen; yleisiä mittareita ovat sijoitetun pääoman tuotto (ROIC), netto nykyarvo (NPV) ja sisäinen tuotto (IRR).

Riskiä on sekä liiketoiminnan epävarmuus että rahoitusvaikutukset. Sijoituspääoman aikahorisontti on usein pitkä, ja korkotason sekä markkinatilanteen muutokset voivat vaikuttaa tuottoon.

Teoreettisesti sijoituspääomaa tarkastellaan pääoman budjetoinnin ja rahoitusteorian kautta. Keskeisiä käsitteitä ovat netto nykyarvo (NPV), sisäinen tuotto (IRR) sekä pääomakustannus (WACC). Näiden avulla arvioidaan, kannattaako investointi toteuttaa suhteessa siihen liittyvään riskiin ja rahoituskustannuksiin.

---