siitepölyallergioita

Siitepölyallergia, yleisesti tunnettu heinänuhana, on immuunivälitteinen yliherkkyys siitepölylle. Altistuminen siitepölylle aiheuttaa tulehduksellisia reaktioita nenän ja silmien limakalvoilla sekä mahdollisesti hengitysteissä. Oireisiin kuuluvat nenän tukkoisuus, vuotaminen, aivastelu, kutisevat silmät sekä kurkkukipu ja yskä; joillakin esiintyy myös astman oireiden pahenemista.

Siitepölyä syntyy puista, ruohoista ja rikkakasveista. Kukinta-aika on lajikohtainen: puiden pölyt keväisin (esim. koivu ja leppä), ruohojen pölyt ensi- ja keskikesällä sekä rikkakasvien pölyt loppukesällä ja syksyllä. Ilmastotekijät kuten lämpötila, sade ja ilmanlaatu vaikuttavat pölyn määrään ja levinneisyyteen.

Diagnoosi perustuu oireisiin, haastatteluun sekä allergiatesteihin. Tavanomaiset tutkimukset ovat ihon pistotesti (skin prick test) ja veren IgE-pitoisuudet tiettyjä siitepölyjä vastaan. Paikallinen siitepölytietojen tunteminen auttaa lajikohtaisen altistumisen hahmottamisessa.

Hoitomenetelmät tähtäävät oireiden lievittämiseen ja altistumisen vähentämiseen. Käytännön keinoja ovat ulkoilun aikaisen altistumisen rajoittaminen siitepölykausina, siivous ja ilmanpuhdistus sekä sisäilman suojelu. Lääkitysvaihtoehtoja ovat antihistamiinivalmisteet, paikalliset intranasaaliset kortikosteroidit, toisinaan nenä-dekongestantit lyhytaikaisesti sekä siksi silmätipat.

Immunoterapiaa harkitaan tapauksissa, joissa oireet ovat pitkäkestoisia tai eivät hallitu pelkällä lääkehoidolla. Allergenimmunoterapia (subkutaaninen tai suun kautta annettava) voi johtaa pitkäaikaiseen vähentymiseen oireissa ja herkistymisessä. Hoito kestää yleensä useita vuosia ja soveltuvuus arvioidaan yksilöllisesti. Siitepölyallergia ei yleensä ole hengenvaarallinen, mutta se voi heikentää elämänlaatua ja lisätä astmaoireita.