sieninfektiot

Sieninfektiot ovat tulehduksellisia tiloja, joita aiheuttavat sienet. Ne voivat olla pinnallisia, koskien ihon, hiuspohjan tai limakalvojen uloimpia kerroksia, tai syviä ja mahdollisesti elintoiminnoiltaan vakavampia, jos sieni pääsee verenkiertoon tai keuhkoihin. Tartunnan yleisiä reittejä ovat kosketus, saastuneet pinnat sekä inhalaatio tai limakalvoilta tapahtuva altistuminen. Riskiryhmiin kuuluvat immuunipuolustuksen heikentyneet, pitkäaikaishoitoa saavat potilaat, diabeetikot sekä vanhukset.

Pinnalliset sieninfektiot ovat yleisimpiä. Dermatofyytit, kuten Trichophyton-, Microsporum- ja Epidermophyton-suvut, aiheuttavat ihon, hiusten ja kynsien sieni-infektioita (tinea-tyypit). Candida-suvun hiivat aiheuttavat suun, emättimen ja ihon limakalvot sekä ihon sieni-infektioita. Malassezia-sieni liittyy seborroottiseen ihotulehdukseen ja hilseilyyn.

Invasiiviset sieninfektiot ovat harvinaisempia mutta vakavia, erityisesti immunokompromissoituneilla. Esimerkkejä ovat candidemia, aspergillosis ja cryptococcal meningitis. Oireet riippuvat infektion paikasta: ihossa tai limakalvoilla kutina, punoitus ja hilseily; keuhkoissa yskä ja hengenahdistus; verenkiertoon levinneessä infekiossa kuume ja yleinen heikkeneminen.

Diagnoosi perustuu mikroskopioon, viljelyyn ja tarvittaessa antigeeni- tai DNA-testeihin sekä kuvantamiseen. Hoito määräytyy infektion tyypin ja vakavuuden mukaan. Pinnallisia infektioita hoidetaan usein paikallisilla tai suun kautta annettavilla antifungaalisilla valmisteilla, invasivissa tapauksissa sairaalahoitoa vaativilla iv-lääkkeillä. Ennaltaehkäisyyn kuuluvat hyvä hygienia, diabeteksen hallinta ja harkittu antibioottien käyttö sekä sairaalaympäristön rikkomattomien tilojen hallinta.