serooskalvojen

Serooskalvot, tai serooskalvot, ovat kaksikerroksisia kalvoja, jotka peittävät kehon onteloiden sisäpintoja ja elimien pinnan. Ne koostuvat mesoteliasta (mesothelium) ja ohuesta sidekudoksesta, ja niiden välissä on tilaa, joka täyttyy seroosnestettä. Tämä neste vähentää kitkaa elimien liikkuessa toisiinsa nähden ja mahdollistaa sujuvan liikunnan.

Serooskalvot muodostavat parietaalisen kerroksen, joka rajaa ontelon seinät, sekä viskeraalisen kerroksen, joka peittää kullakin elimin pinnan. Tyypillisiä serooskalvoja ovat pleura keuhkojen ympärillä, perikardium sydämen ympärillä ja peritoneum vatsaontelon sisä- sekä elimien pinnalla. Pleuran ja perikardiumin tilat tunnetaan pleuraontelo- ja perikardiaalitilana, ja peritoneum muodostaa peritoneaali-ontelon sekä parietaalisen että viskeraalisen kerroksen.

Funktiona serooskalvot erittävät seroosnestettä, joka muodostaa pienen, kosteuttavan tilan näiden kalvojen välille. Tämä neste mahdollistaa elimien vähäkitkaisen liikkumisen esimerkiksi keuhkojen laajentuessa ja supistuessa, sydämen sykkiessä sekä suolistoa liikkuessa.

Kliininen merkitys: serosiitti on serooskalvojen tulehdus, joka voi johtua bakteeri- tai virusinfektioista, autoimmuunisista sairauksista, maligniteeteista tai traumasta. Serooskalvojen kerrokset voivat myös kerätä nestettä (pleura-, perikardia- tai peritoneaalinen effuusio), jolloin ne vaikuttavat hengitykseen, sydämen toimintaan tai vatsan toimintaan. Mesoteelista voi kehittyä myös pahanlaatuinen kasvain, mesotelioma, usein yhteydessä asbestialtistukseen.