sarjakuvissa

Sarjakuvissa on suomalaisessa kielessä yleinen ilmaus, jolla viitataan tarinankerronnan ja visuaalisen ilmaisun ominaisuuksiin, joita esiintyy nimenomaan sarjakuvien medioissa. Termiä käytetään sekä arkikielessä että kriittisessä kirjoittelussa ilmiöihin, jotka liittyvät kuvan ja tekstin yhteistoimintaan.

Ruutujen muodostama kerronta rakentaa tapahtumapaikan, ajan ja näkökulman. Kuva ja teksti vuorottelevat ja täydentävät toisiaan, ja lukija vaikuttaa kerronnan kulkuun. Teksti esiintyy usein puhekuplissa ja kuvateksteissä, mutta onomatopoeettiset äänet sekä visuaaliset keinot korostavat tunnelmaa ja rytmiä. Ruutujen koko, muoto, järjestys ja sivun asettelu sekä viivan tyyli vaikuttavat siihen, miten tarina etenee.

Kritiikissä ja tutkimuksessa sarjakuvissa kiinnitetään huomiota kuvan ja tekstin väliseen vuorovaikutukseen, rajauksiin, rytmiin sekä lukijan aktiiviseen rooliin tarinan muodostajana. Tutkimus tarkastelee muun muassa tilan ja ajan käsittelyä ruutujen kautta sekä sitä, miten visuaalinen ja tekstuaalinen kerronta tukevat toisiaan.

Suomessa sarjakuvilla on pitkä ja monimuotoinen perinne. Kansainvälisen kehityksen ohella suomalaiset tekijät ovat tuottaneet sekä humoristisia että vakavampia teoksia, ja digitaalinen julkaisu sekä verkkosarjakuvat ovat vahvistaneet kenttää. Sarjakuvissa käytetään hyvin erilaisten genrejen yhdistelmiä, kuten humoristisia strippejä, kertovia sarjakuvia sekä autobiografisia teoksia, joita julkaistaan sekä painetuissa albumeissa että verkossa.

Yhteenvetona sarjakuvissa -ilmaus viittaa mediumin sisäisiin piirteisiin ja ilmiöihin, joiden ymmärtäminen vaatii huomion kiinnittämisen sekä kuviin että tekstiin sekä niiden väliseen vuorovaikutukseen.