saavutusmotivaatio

Saavutusmotivaatio on motivaation muoto, joka ohjaa yksilön pyrkimyksiä suoriutua, hallita ja saavuttaa tavoitteita. Se vaikuttaa siihen, millaisia tehtäviä ihmiset valitsevat, miten paljon he niihin paneutuvat, ja millainen suoritus lopulta syntyy. Saavutusmotivaatio rakentuu sekä yksilön sisäisestä tarvehierarkiasta että ulkoisista odotuksista.

Historialliset juuret ja teoreettiset taustat liittyvät erityisesti David McClellandin nimettyyn nAch-tilaan (need for achievement) sekä Atkinsonin odotusarvo-teoriaan. McClelland painotti tarvetta menestyä, saada palautetta ja menestyä kohtuullisen haastavissa tehtävissä. Odotusarvo-teorian mukaan motivaatio muodostuu tehtävän arvostuksesta sekä yksilön odotuksesta onnistua.

Tyypillisiä piirteitä ovat mieltymys tavoitteellisiin, kuitenkin noin haastaviin tehtäviin, palauteen tarve ja suoritteen vertailu, sekä suunnitelmallinen lähestymistapa. Korkea saavutusmotivaatio ilmenee usein tavoitteellisena asenteena, sinnikkyytenä epäonnistumistenkin edessä ja valmiutena tehdä töitä saavuttaakseen menestystä.

Mittaaminen ja sovellukset vaihtelevat; käytössä ovat McClellandin nAch-asteikot sekä projektoriset menetelmät kuten Thematic Apperception Test (TAT), sekä koulussa että työelämässä suoritusten arviointi. Kulttuurisilla ja kontekstuaalisilla tekijöillä on suuri vaikutus siihen, miten saavutusmotivaatio ilmenee ja millaisia valintoja se ohjaa.

Kokonaisuutena saavutusmotivaatio on kontekstisidonnainen ilmiö, jolla on merkittävä rooli koulumenestyksessä, uravalinnoissa ja organisaatioiden suorituskulttuureissa.